TALON TYHJENNYS

Juu, on meillä viikonloppuna edessä. Mutta ilomielin sen homman teen, nimittäin...meillä alkaa LATTIAREMPPA ! JIIIHAAAA !!! VIHDOIN JA VIIMEIN koittaa se päivä. Kaikki on roudattava pihalle. Ihan näin hellettä en toivo viikonlopuksi.Pliiiiis.
Meillä on nyt siis puulattia, kulunut ja tummunut sellainen, ei hyvä ollenkaan ei. Tähän asti olen haaveillut tummasta lattiasta mutta nyt käänsin kelkkani täysin ja tyystin. Meille tulee valkoisenharmaa, tiiättekö semmoinen kun oli ennenvanhaan maalattu puulattia. Ainakin vielä nyt siis on semmoinen tulossa...eletään torstaissa ja maanantaina alkaa...kerkee se vielä mieli muuttuakkin mutta kyllä oon paljon asiaa pähkäillyt ja valosata haluan. En malttais odottaa en. Sitten kyllä kaikkiin huonekalujen jalkoihin tulee huopatossut,oon nimittäin aika ahkera niitä liikuttelemaan. Tähän asti ei oo ollut niin väliä, oon aina jotain sukkaa viskannut jalan alle kun oon alkanut rahtaamaan. Hyvä konsti muuten :) Mutta nyt jos saan sen vaalean niin sitä suojelen kun silmäterääni.
Kävin tällä viikolla myös tapettikaupassa. Pääsin ihan yksin ja ajan kanssa. Mies on tämän viikkoa reissussa niin tilausuutta on käytettävä hyväksi. "Kun kissa on poissa niin " ja sitä rataa :) Laitanpa muutaman kuvan mitä mallia valitsin, ruskeeta olkkariin, raitaa keittiöön ja sitä kolmatta makkariin. Luulisin. Kova homma edessä mutta on se sitten kiva. Tämän jälkeen ei enää kuulema meillä remontoida. Joo joo, ei ei. Paitsi että keittiön kaapit näyttää tosi vanhoilta nyt kun on uus lattia ja ja.....Kaapit on kyllä oikeesti vanhat ja päivityksen tarpeessa mutta saavat kyllä nyt jäädä oottamaan aikaa parempaa.

Juhlat sitten juhlittiin viikonloppuna. Hyvin meni ja kivaa oli. Kiitos vain vielä kerran kaikille vieraille. Ja mummulle joka hääräsi kun heikkopäinen apuna <3
Yhtä asiaa ihmettelen kovasti. Selvisin kirkossa itkemättä. Oon ihan hirveän herkkis jos oma lapsi on mukana jossain, vaikka laulamassa kuorossa koulun joulujuhlassa. Siis vähänkö niitä aina nolottaa ´kun huomaavat että "jaa, se jo itkee siellä".
Muutaman kerran oli kyllä tositosi lähellä että padot aukee mutta sain jotenkin aina rauhoteltua itseni. Läheltä piti- tilanne oli kun veisattiin virsiä. Ihan totta. Alussa nimittäin sanottiin että rippilapset ovat itse valinneet nämä laulettavat virret ja eipä siinä muuta sitten tarvittu kun sitä ajatteli ja luki niitä virren sanoja niin siinähän se oli. " Että minun rakas tyttö, nytkö sinä oot iso ja sitä rataa...BYÄÄÄÄH ! Kaikista hulluinta siinä on se kun eihän siinä oo mitään pahaa, ei oo siis paha asia jos itkettää mutta jotenkin se on vaan muka noloa omasta mielestänikin. No joo. Pitäisköhän lopettaa tämä purkautuminen. Jos asianomainen = viikonlopun juhlakalu, lukee tätä ( todella epätodennäköistä ) niin saattaa tulla muutama äkäinen kommentti. Että tartte mennä tuommosia kirjottelemaan.

Juu mutta kait se on lähettävä hikoilemaan tuonne sänkyyn. Uhkasin tyhjentää pakastimen ja kantaa sisukset makuuhuoneeseen viilentämään. Oli nimittäin, miten sitä kuvaisili eilistä yötä...no ihan sanattomaksi vetää oli se vaan niin j*******man KUUMA !! Epätoivoisena yritin muka tuuletinta vielä kaupoista eilen metsästää. Juu ei tarvinnut siihen rahojaan tuhlata.

Viikonloppua kaikille !
Maiku