Arkea ja elämänmakuisia kuulumisia pienestä putiikista ja putiikinpitäjän perheestä...
tiistai 4. toukokuuta 2010
VIHDOINKIN....
Että olin ratketa riemusta kun rahtiauto kaarsi aamupäivällä pihaan ja kuski kiskoi lavallisen, ison lavallisen tavaraa pihamaalle. Ne tuli vihdoinkin, olen odottanut niiiiin pitkään. Vaikka oikeasti ne tulivat aika nopeasti mutta odottavan aika on tunnetusti pitkä. Puhun siis niistä ihanista IbLaursenin tuotteista. Tykkään niistä ihan hirveesti. Tovi kyllä vierähtää kun saan kaikki paketit auki ja ihanuudet puotiin asti mutta huomenna olen toooosi tosi ahkera. ! Oon ihan innoissani :)!!
Illalla käytiin pienimmän kanssa katsomassa keskimmäisen lapsukaisen koulussa näytelmäkerholaisten näytelmä Lumikki ja seitsemän kääpiöitä. Kiva oli näytelmä ja hienosti oli vuorosanat hallussa ja pienoiseksi ihmeeksi kaveri jaksoi katsoa koko näytöksen hirmuisen kiltisti. Ehkä osuutta asiaan oli ennen lähtöä moneen kertaan kerratuilla " noin isot tytöthän jaksaa sitten olla tosi kiltisti siis kun oot jo neljä vuotta " ja " siellä ei sitten saa häiritä muita ja juoksennella pitkin salia niinkun viimeksi ". " Joo joo elä jankuta koko ajan " tuli vastaus sillä äänenpainolla että arvelin parhaimmaksi olla hiljaa :) Mut hyvin meni.
Nyt varmaan täytyy lähteä hätiin, keskimmäinen tuskailee hiustensa kanssa ( ovat ihanan paksut ja pitkät ) kun ovat " niin ärsyttävät, leikkaan kyllä kohta kaikki pois ja ovat aina samalla tavalla..." Joku panta kateissa ja maailma kaatumassa nyt ja tähän paikkaan, ei muuta kun etsimään.
Ei muuta kun heipat ja hyvät yöt !
Maiku
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti